Alueelliset ekosysteemit ovat jo täällä

Sitran yliasiamies Mikko Kosonen nosti (HS 1.6.2016) talouskasvun vauhdittamisen yhdeksi keskeiseksi lääkkeeksi tulevaisuuden alueelliset ekosysteemit. Näissä ”vähintään kaupunkien kokoisissa ekosysteemeissä kaupungit, yliopistot ja yritykset tekevät tiivistä yhteistyötä”.

Lääke on oikea, mutta alueelliset ekosysteemit eivät ole pelkkä tulevaisuuden visio. Ne ovat jo tätä päivää, ja nostaneet esimerkiksi Kokkolan yhdeksi Suomen vahvimmista vientikeskuksista.

Jotta alueellinen ekosysteemi menestyy, tiiviin yhteistyön lisäksi tarvitaan eritoten ketteryyttä ja erikoistumista.

Kokkolassa kaupungin, yliopistokeskuksen ja elinkeinoelämän yhteistyö näkyy erityisesti Pohjoismaiden suurimmassa kemianteollisuuden keskittymässä. Alueen yritysten viennin arvo on jo yli viisi prosenttia Suomen koko kemian- ja metalliteollisuuden viennistä.

Ekosysteemi on edelleen kasvamassa älykkään biotalouden ja mineraalitalouden kehittämiseen, mikä kytkee myös kaupunkia ympäröivän maaseudun tiiviimmin alueen menestymiseen. Se on houkutellut alueelle myös Geologian tutkimuskeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kaltaisia asiantuntijoita.

Tällaiset maailmanluokan ekosysteemit eivät synny ilman erikoistumista. Alueiden on valittava omat kärkihankkeensa ja kehitettävä niitä pitkäjänteisesti. Kaupungin yritysmyönteisellä elinkeinopolitiikalla sekä ketterällä toiminnalla on tässä suuri rooli.

Kokkolan ekosysteemissä toinen tärkeä tekijä on ollut yliopistokeskuksen ja elinkeinoelämän tiivis yhteistyö. Se on mahdollistanut sekä korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen että yrityksiä palvelevat käytännön sovellukset. Tämä on osoittautunut menestysreseptiksi kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa – niin yliopistoille kuin yrityksille.

Anne Pesola, toimitusjohtaja, Kokkolanseudun Kehitys Oy

Tanja Risikko, johtaja, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Jonne Sandberg, kehitysjohtaja, Kokkolan kaupunki