Saksassa suosittuun kirjasarjaan perustuvaa elokuvaa kuvataan Kokkolassa

”Ainutlaatuinen markkinointimahdollisuus Kokkolalle”

Kokkolassa alkavat elokuun alussa saksalais-suomalaisena yhteistuotantona toteutettavan koko perheen elokuvan kuvaukset. Elokuva perustuu Saksassa suosittuun Matti und Sami-kirjasarjaan. Kuvauspaikkana on Kokkola, koska elokuvan päähenkilöiden mielestä suomalaiskaupunki on paras kesämökkipaikkakunta maailmassa.

Kokkolan kaupungin kehitysjohtajan Jonne Sandbergin mukaan Kokkolan valikoituminen elokuvan kuvauspaikaksi Suomessa on monessakin mielessä erinomainen asia.

– Elokuvan tekijät ostavat paikallisilta yrityksiltä erilaisia palveluita merkittävällä euromäärällä, eli puhutaan kuusinumeroisesta summasta. Lisäksi kyseessä on Kokkolalle ainutlaatuinen markkinointimahdollisuus Saksan-markkinoilla, Sandberg sanoo. Elokuvan tuotantoyhtiönä toimii Lieblingsfilm GmbH ja suomalaisena yhteistuottajana Hymyilevä mies-elokuvan tuotantoyhtiö Aamu.

– Kuvauspaikkana seudusta on entuudestaan hyvät kokemukset. Kattavan palvelutarjonnan lisäksi Kokkolasta löytyy hienoja kuvauskohteita, ja myös kaupungin aktiivisuudella oli iso merkitys päätöstä tehtäessä. Lisäksi pystymme kiinnittämään äänisuunnittelijaksi paikkakuntalaisen Heikki Kossin H5 Film Sound Oy:n, kertoo tuotantokoordinaattori Matti Sipiläinen Elokuvayhtiö Aamusta.

Kokkolan Matkailun toimitusjohtajan Jaska Pensaaren mukaan on hienoa, että elokuvatuotannot saavat jatkoa Hymyilevä mies-elokuvan jälkeenkin. Matkailulle helmikuussa 2018 ensi-iltansa saava, Saksassa ja Suomessa esitettävä elokuva, tietää työntäyteisiä aikoja. Visit Finland on kiinnostunut tekemään elokuvan ja Kokkolan avulla Suomi-brändiä tunnetuksi Saksassa.

– Yhteispohjoismainen Arctic Image-hanke ja Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ovat tehneet osaltaan aktiivisesti töitä markkinoidessaan aluetta elokuvantekijöille. Kun Kokkolaa nyt esitellään elokuvassa saksalaisyleisölle maailman parhaana kesämökkipaikkakuntana, meidän on myös vastattava huutoon, Pensaari muistuttaa.

Jos elokuvaan liittyvä markkinoinnillinen ulottuvuus toteutuu käytännössä, se tarkoittaa saksalaismatkailijoiden saapumista tutustumaan elokuvan tapahtumapaikkoihin.

– Aloitamme välittömästi muun muassa erilaisten majoituspakettien suunnittelun. Osa tulijoista varmasti majoittuu hotelleihin, mutta meidän on pystyttävä varmistamaan myös riittävä mökkikapasiteetti niille asiakkaille, jotka haluavat majoittua nimenomaan kesämökeissä.

Äänisuunnittelijan ja säveltäjän lisäksi Suomesta kuvausjaksolle Kokkolaan palkataan muun muassa äänittäjä, järjestäjä, puvustaja sekä puomittaja. Suomalaisnäyttelijöistä pääosissa nähdään Tommi Korpela ja Eero Milonoff.

Lisätiedot:

Jonne Sandberg
Kehitysjohtaja
Kokkolan kaupunki
puh. +358 44 7809 093

Jaska Pensaari
Toimitusjohtaja
Kokkolan Matkailu Oy
puh. +358 40 5576 295

Matti Sipiläinen
Tuotantokoordinaattori
Elokuvayhtiö Aamu
puh. +358 40 7578 865

Kokkolalaiset huippubrändit esittäytyvät Venemessuilla

Nord Star 47 SCY
Nord Star 47 SCY

Vene 17 Båt -messut Helsingissä ovat vuotuinen venealan suurtapahtuma Suomessa ja Pohjois-Euroopassa. Kokkolalainen venevalmistus tunnetaan monista kansainvälisistä huippubrändeistä, jotka ovat näyttävästi esillä tänäkin vuonna Messukeskuksessa 10.-19. helmikuuta.

Linex-Boat esittelee Helsingissä Suomen kautta aikain suurimman lasikuituvalmisteisen sarjatuotantoveneen, Nord Star 47 SCY:n.

– Olemme huomanneet meidän brändin myyvän parhaiten esimerkiksi Norjassa, Venäjällä, Ranskassa ja Yhdysvalloissa eli markkinoilla, missä on siirrytty hintavampiin  ja yksilöllisempiin veneisiin. Nord Star 47 Semi Custom Yacht on nimenomaan vene, jota asiakas voi kustomoida aika paljon omien mieltymystensä mukaan, kertoo CEO Olli Lindkvist Linex-Boat Oy:stä.

Nelisen vuotta kestäneen kehitystyön tuloksena syntyi noin 15-metrinen vene, jossa on helppokulkuiset walk-around-kannet sekä ylellinen sisustus. Norjaan myydylle ensimmäiselle veneelle kertyi hintaa noin 1,2 miljoonaa euroa.

– Veneestä on useita valmiita esikauppoja, ja meidän asiakkaita tulee Helsinkiin eri puolilta maailmaa tutustumaan uutuuteen. Mikäli muun muassa esikauppoihin perustuvat ennakko-odotukset yhtään toteutuvat, haasteeksi meille saattaa tulla tuotanto. Veneen valmistukseen kuluu 3 000-4 000 tuntia, joten 47 SCY työllistää merkittävästi myös venealan alihankkijoita, Lindkvist sanoo.

Yhtiön uutta aluevaltausta edustaa Nord Star 40-veneestä tehty 13-metrinen taksiversio. Siitäkin ensimmäinen vene on jo myyty Pohjois-Norjaan.

Finn-Marinilta neljä uutuutta

Finn-Marin tarjoilee mallikaudelle 2017 neljä uutuutta, jotka kaikki ovat esillä Helsingissä. Grandezza-veneistä uutena on nähtävillä malliston pienin tulokas Grandezza 25 S, lasikuituveneistä Finnmaster S6 sekä alumiinirunkoisista Husky-veneistä R5 malliston pienempään päähän, ja vastaavasti isompiin Husky R8s. Viimeksi mainittu on 350-hevosvoimaisella moottorilla varustettu sporttinen malliston lippulaiva.

Kotimaassa varsinkin Finnmaster-veneiden myynti kulki alan yleiseen kehitykseen nähden vastavirtaan viime kaudella. Finn-Marin Oy:n toimitusjohtajan Raimo Kielisen mukaan Finnmaster-veneiden liityttyä Suomessakin Yamaha-jälleenmyyjäverkoston jakeluun Keskon kautta, markkinaosuus kääntyi selvään kasvuun.

– Finnmasterin lisäksi niin Huskyn kuin Grandezza 25 S:n markkinanäkymät ovat oikein hyvät Suomessa, Kielinen toteaa.

Kaudella 2016 Finn-Marinin liikevaihdon kasvu oli lähes 40 prosenttia. Sama positiivinen kehitys jatkuu edelleen. Venemessujen kynnyksellä liikevaihto oli 15 prosentin kasvussa edelliskauteen verrattuna.

– Pohjoismaista varsinkin Ruotsi ja Norja ovat pysyneet vahvoina, minkä lisäksi olemme päässeet hyvään vauhtiin Englannissa ja Sveitsissä. Tarkoituksena on laajentaa koko ajan jälleenmyyntiverkostoa eri puolille Eurooppa, toimitusjohtaja kertoo.

”Hyvät edellytykset vilkkaalle kaupankäynnille”

Seattle Boat Show´sta Yhdysvalloista tavoitettu Sarins Båtar Oy Ab:n toimitusjohtaja Thomas Sarin näkee venealalla selkeitä merkkejä paremmasta.

– Ainakin Euroopassa suunta tuntuu olevan hyvin positiivinen. Düsseldorfin venemessuilla tammikuussa syntyi kauppojakin, ja messut olivat parhaat sitten vuoden 2008. Jopa purjevenepuolella näyttäisi taas tapahtuvan. Kokkolassa veneteollisuudella on paljon töitä ja tilauskanta pitkä, Sarin iloitsee.

Helsingissä yhtiön veneet näkyvät isolla osastolla, jossa on kaikkiaan neljä Sargo-venettä. Joukossa talvimessujen ensi esittelyssä SARGO 33. Toimitusjohtaja uskoo, että kauppa käy paremmin kuin kertaakaan viiden edellisen vuoden aikana.

Yhtiön myynnistä viennin osuus on lähes 90 prosenttia. Norja ja Ruotsi kuuluvat tärkeimpiin vientimaihin, mutta Sargo-veneitä myydään runsaasti muuallekin Eurooppaan sekä Yhdysvaltoihin ja Japaniin.

Tammikuussa Sarins Båtar otti käyttöön uuden, Suomessa harvinaisen veneiden loppukokoonpano- ja testaushallin.

– Sisähallissa pystymme tekemään talvellakin kaikki tarvittavat testaukset. Kun lähetämme veneitä eri puolille maailmaa, ne on tärkeä testata erittäin hyvin ennen toimitusta. Hallin yhteyteen tulee lisäksi satama, jossa asiakkaat pääsevät tutustumaan veneisiin kaikessa rauhassa luovuttaessamme veneen suoraan tehtaalta, Sarin jatkaa.

Halli-investointi mahdollistaa yhtiölle noin 30 prosentin tuotannon kasvun.

KIP ry. 10 vuotta

Kultaisen koeputken saivat Vesa Pihlajamaa (2. vas.) sekä Ulf Borg ja kuvasta puuttuva Harri Natunen. Huomionosoitukset luovuttivat KIP ry:n hallituksen puheenjohtaja Stefan Brännkärr (vas.) ja hallituksen jäsen Olli-Matti Airiola. Kuva: Jorma Uusitalo
Kultaisen koeputken saivat Vesa Pihlajamaa (2. vas.) sekä Ulf Borg ja kuvasta puuttuva Harri Natunen. Huomionosoitukset luovuttivat KIP ry:n hallituksen puheenjohtaja Stefan Brännkärr (vas.) ja hallituksen jäsen Olli-Matti Airiola. Kuva: Jorma Uusitalo

Kokkola Industrial Parkin alueella toimiva Kokkolan Suurteollisuusalue yhdistys on toiminut kymmenen vuotta. Yhdistys perustettiin muun muassa edistämään Kokkolan Suurteollisuusalueen houkuttelevuutta yritysten ja yhteisöjen sijaintipaikkana sekä parantamaan liiketoiminnan yleisiä toimintaedellytyksiä alueella.

– Suurteollisuusalue on ollut kaikella tavalla menestystarina. Jotta Kokkola Industrial Park on menestystarina tulevaisuudessakin, se edellyttää kasvun jatkumista hakemalla entistä parempaa tuottavuutta sekä uusia keihäänkärkiä, sanoo yhdistyksen perustamisessa asiantuntijana toiminut Tuomo A. Rytkölä Triangle Partners Oy:stä.

KIP ry:n perustaminen ajoittui hänen mukaansa isoon murrosvaiheeseen, johon paikalliset tehtaanjohtajat reagoivat kaukonäköisesti. Toimeksiantajina olivat OnePoint, Boliden, Fortum ja silloinen OMG Kokkola Chemicals.

– Kokkolan Suurteollisuusalue on evoluution tulos, johon vaikuttivat moninaiset omistusrakennekuviot, jotka olivat meneillään vuosikymmen sitten. Samaan aikaan oli käynnissä globaali teollisuuden murros, jossa perinteisillä metsäteollisuudenkin paikkakunnilla suljettiin tehtaita. Kokkolassa tehtaanjohtajat ymmärsivät, että ellei siinä tilanteessa ryhdytä selvittämään suurteollisuusalueen yhteisiä linjauksia, seurauksena voi olla hajaannus, Rytkölä taustoittaa yhdistyksen perustamiseen johtaneita syitä.

Vaikutteita haettiin muun muassa Saksasta Industripark Höchstin ja BASF:in Ludwigshafenin teollisuusalueilta.

Korkeaa osaamista, parempaa turvallisuutta

Kokkolan Suurteollisuusalueen yhtenä menestystekijänä Rytkölä pitää korkeaa osaamista. Perusteollisuuden tuotantoprosesseissa on nykyään hänen mukaansa todella paljon älyä ja hi-techiä.

– KIP:in yrityksissä henkilöstön koulutustaso on suorastaan huikea. Yrityksillä on käytössään onnistuneita täydennys- sekä jatkokoulutusohjelmia, ja Kokkolan seudun koulutusorganisaatiot ovat ottaneet teollisuuden osaamistarpeet ilmeisen hyvin huomioon omassa koulutustarjonnassaan. Suomen mittakaavassa perusteollisuuden henkilöstön tietotaidon merkityksen kasvu on tapahtunut suurelta yleisöltä piilossa.

– Mikään muu kuin korkea osaaminen ei selitä sitä, että tänne on kannattavaa tuoda valtamerien takaa raaka-aineita, ja valmistuksen jälkeen myydä tuotteet kilpailukykyisesti esimerkiksi Aasian-markkinoille, Rytkölä jatkaa ja korostaa Kokkolan suurteollisuusalueen vahvuuden perustuvan nimenomaan KIP:n yritysten toimintaan.

Suurteollisuusalueelle palveluita tuottavan KIP Servicen toimitusjohtaja sekä KIP ry:n hallituksen jäsen Olli-Matti Airiola sanoo, että yhdistyksen ansiosta monet yritykset ovat oivaltaneet yhteisen toimintakulttuurin hyödyt.

– Yhteisellä tavalla toimia voidaan esimerkiksi parantaa merkittävästi alueen turvallisuutta. KIP ry:n toiminnan puitteissa olemme voineet jakaa hyväksi koettuja käytäntöjä turvallisuusratkaisujen lisäksi muun muassa ympäristöasioissa, Airiola toteaa.

KIP ry:n Kultaiset koeputket kolmelle

KIP ry:n 10-vuotisjuhlassa jaettiin yhdistyksen myöntämät kolme ensimmäistä Kultaista koeputkea ansioista Kokkolan suurteollisuusalueen hyväksi. Kultaisen koeputken saivat Harri Natunen, Vesa Pihlajamaa sekä Ulf Borg.

Toimiessaan Outokumpu Kokkola Zinc Oy:n toimitusjohtajana ja sittemmin Boliden Kokkola Oy:n toimitusjohtajana, Natunen oli liikkeelle paneva voima vuonna 2004 Kemiran ja Outokummun tehdasalueiden yhteistyön syventäjänä. Tämän kehityksen tuloksena perustettiin vuonna 2006 Kokkolan Suurteollisuusalueyhdistys ry.

Vesa Pihlajamaa oli luomassa Kemiran alueelle uutta palveluliiketoimintaa Kemiran Kokkolan-tehtaiden omistusjärjestelyiden muutoksessa 2000-luvun puolivälissä. Tämän lisäksi hän oli aktiivinen Kokkolan Suurteollisuusalueyhdistys ry:n perustamisvaiheessa sekä yhdistyksen ensi askelissa.

Ulf Borg oli Kokkolan suurteollisuusalueella näköalapaikalla työskennellessään Fortumin Kokkolan voimalaitoksen päällikkönä. Borg oli tuona aikana luomassa yhteistyön henkeä KIP:n alueelle. Hän toimi Kokkolan Suurteollisuusalueyhdistys ry:n ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 2006-2008.

Kasvu syntyy uudistumalla ja yhteistyöllä

Kokkola on Suomen vahvimpia kasvukeskuksia. Alueemme yritysten liikevaihto kasvaa nopeammin kuin maan yrityksillä keskimäärin. Myös sijoitetun pääoman tuotto on keskimääräistä korkeampi ja omavaraisuusaste parempi. Teollisuusyritystemme liikevaihdosta reilusti yli puolet menee vientiin – maan kärkiluokkaa sekin.

Menestyksemme ei ole sattumaa vaan pitkäjänteisen ja määrätietoisen uudistamisen tulos. Olemme investoineet teollisuuden toimintaedellytyksiin, liikenneyhteyksiin ja muuhun infrastruktuuriin. Olemme panostaneet tutkimukseen ja opetukseen sekä luoneet toimivan yhteistyömallin alueen yritysten ja yliopistokeskuksen sekä ammattikorkeakoulun kanssa.

Yhteistä kaikelle tekemisellemme on ripeys. Tartumme nopeasti toimeen, oli kyse sitten yritysten sijoittumisesta, tila- ja tonttiasioista tai vaikkapa yrityksen henkilöstölle räätälöidyn täsmäkoulutuksen järjestämisestä. Kokkolassa toimitaan ketterästi ja joustavasti. Leimallista on myös käytännönläheinen yhteistyö eri toimijoiden kesken.

Tämä tekemisen ja yhteistyön kulttuuri on meille luontainen tapa toimia. Niin luontainen, että sitä voi kutsua Kokkolan malliksi. Tällä mallilla olemme nousseet kasvukeskukseksi, ja siihen luotamme jatkossakin. Luomme tulevaisuutemme itse, omille vahvuuksillemme rakentaen.

Kokkolalla on omat vaativan erikoisosaamisen huippualansa kuten Pohjoismaiden suurin kemian keskittymä sekä maailman markkinoita palveleva veneteollisuus. Näissä klustereissa osaamisemme on maailmanluokkaa, mikä houkuttelee paikalle yhä uusia saman alan osaajia.

Emme ole kuitenkaan riippuvaisia yksittäisistä toimialoista. Alueen elinkeinorakenne on korostetun monipuolinen – tasapainoinen kokonaisuus teollisuutta, kauppaa, alkutuotantoa ja palveluja. Kun tähän lisää kaupungin vilkkaan tapahtumatarjonnan sekä urheilu- ja kulttuurielämykset, on helppo uskoa Kokkolan vetovoimaisuuden entisestään vahvistuvan.

Kasvukeskuksessa suhtaudutaan tulevaisuuteen luottavaisesti. Kokkolassa yritykset investoivat ja kansainvälistyvät. Tulevaisuudenuskoa lisää nuori, koulutettu ja kielitaitoinen väestö.

Mielikuvat seuraavat todellisuutta aina viiveellä. Näin on myös Kokkolan tapauksessa: käsitykset Kokkolasta eivät ole pysyneet vauhdikkaan kehityksemme mukana. Osasyy löytynee keskipohjalaisesta vaatimattomuudesta, emme ole pitäneet itsestämme yhtä paljon ääntä kuin vaikkapa rakkaat eteläiset heimoveljemme.

Omasta menestyksestä kannattaa kuitenkin kertoa laajemmaltikin. Näissä Invest in Kokkola -sivun blogeissa tulemme jatkossa kertomaan tarkemmin Kokkolan alueen menestystarinoista sekä alueen tarjoamista lukuisista mahdollisuuksista. Tervetuloa mukaan!

Anne Pesola

Luonnonvarakeskukselle strateginen toimipiste Kokkolaan

Kokkolan kampusalue saa uuden toimijan, kun Luonnonvarakeskus Luke perustaa kampukselle strategisen toimipisteensä.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Johanna Buchert kertoo, että Luke lähtee toimipaikoissaan hyvin vahvasti kampusyhteistyöhön. Sen takia Kokkolan kampusalue yliopistokeskuksineen on Lukelle äärimmäisen tärkeä yhteistyön rakentamisessa, ja se täydentää Luonnonvarakeskuksen tekemistä biotalouden alalla.

– Keski-Pohjanmaalla varsinkin kemia ja biotalous ovat erittäin vahvoja, samoin elintarvikepuoli. Kaikki nämä asiat kytkeytyvät toisiinsa Luken hakiessa infrastruktuuriyhteistyötä, jossa hyödynnämme toinen toistemme laitteita sekä verkostoidumme eri tekijöiden, kuten opiskelijoiden ja tutkijoiden kanssa, Buchert sanoo.

Hänen mukaansa Luken sijoittuminen Kokkolaan avaa alueelle monia mahdollisuuksia.

– Meidän resurssi ei ole ainoastaan paikallisesti maakunnassa, vaan Luke vyöryy auttamaan alueen elinkeinoelämää ja yrityksiä koko 1300 ihmisen organisaationsa voimalla ja osaamisella. Uskomme vahvasti, että tutkimuksen avulla Suomi nousee biotalouden globaaliksi voittajaksi. Kun tutkimus verkottuu läheisesti elinkeinoelämän kanssa, sitä kautta syntyy voittavia konsepteja.

Luken strateginen toimipaikka aloittaa Kokkolassa huhtikuussa 2017.

LähiTapiola rekrytoi henkilöstöä Kokkolaan

LähiTapiola Palvelut Oy lisää Kokkolan yksikkönsä henkilöstömäärää. Toukokuun alussa Kokkolassa aloittaa kokonaan uusi palvelutiimi, johon yhtiö rekrytoi parhaillaan henkilökuntaa. Palvelutiimiin palkataan esimies sekä 17 työntekijää. Kokkolan yksikön työntekijämäärä nousee henkilöstölisäyksen jälkeen 58:een työntekijään.

– LähiTapiola Palvelut tuottaa korvaus- ja asiakaspalvelua LähiTapiolan alueyhtiöille. Uusi tiimi keskittyy kontaktoimaan olemassa olevia asiakkaita. Käytännössä kyse on myyntityöstä sekä yleisestä asiakkuuksien hoitamisesta, kertoo palvelujohtaja Jenni Mäkitalo LähiTapiola Palveluista.

– Uusi palvelutiimi perustetaan Kokkolaan, koska haluamme vahvistaa ruotsinkielistä palveluamme. Kokkolan vahvuus on lisäksi se, että Kokkolassa työntekijöiden pysyvyys on perinteisesti hyvällä tasolla, Mäkitalo toteaa.

Lidl investoi Kokkolaan

Lidl-kauppaketju rakentaa Piispanmäelle noin 2 500-3 000 neliön suuruisen liikerakennuksen päivittäistavarakauppaa varten. Lidlin arvion mukaan kauppa työllistää noin 20-30 henkilöä.

Kokkolan kaupunginhallitus on hyväksynyt Lidlin kanssa valmistellun, noin 2,3 hehtaarin suuruista aluetta koskevan sopimuksen. Lidlillä on tällä hetkellä Kokkolassa myymälä Tervahovin alueella kaupunkikeskustan tuntumassa.

KIPin alueen vienti vetää vahvasti

KIPin alueen yritykset investoineet 5 vuodessa 413 miljoonaa euroa.

Kokkolan suurteollisuusalueella (KIP) on aluetaloudellisten vaikutusten lisäksi merkittävä asema suomalaisen teollisuusviennin näkökulmasta.

Suurteollisuusalue työllistää 2 200 ihmistä, ja alueen yritysten liikevaihto oli vuonna 2014 lähes 1,2 miljardia euroa. Viennin vuotuinen arvo nousi 1,1 miljardiin euroon, mikä oli 5,3 prosenttia Suomen kemian- ja metalliteollisuuden viennistä.

Tiedot käyvät ilmi Kokkolanseudun Kehitys Oy:n KOSEKin tilaamasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin suurteollisuusalueen vaikuttavuutta.

Suurteollisuusalueen tuotannolliset yritykset työllistävät suoraan noin 1 600 henkilöä. Lisäksi KIPin alueella työskentelee noin 600 henkilöä palveluita tuottavissa yrityksissä. Työpaikkalisäys vuodesta 2010 on ollut 10 prosenttia eli 200 uutta työpaikkaa.

Yrityksiä on yhteensä 70. Niistä tuotantoa harjoittavia yrityksiä on toistakymmentä, ja loput ovat erilaisia palveluntuottajia. Palveluyhtiöiden liikevaihto oli yhteensä lähes 80-100 miljoonaa euroa.

Tuotannollisten yritysten henkilöstöstä yli 25 prosentilla on korkea-asteen tutkinto. Vähintään ammatillisen perustutkinnon on suorittanut yli 95 prosenttia työntekijöistä. Keski-Pohjanmaan työpaikoista 8 prosenttia sijaitsee suurteollisuusalueella.

KIPin alueelle on myös investoitu voimakkaasti. Investointien kokonaismäärä kohosi vuosina 2010-2014 yhteensä 413 miljoonaan euroon. Summasta uusinvestointeja oli 228 miljoonaa euroa ja kunnossapitoinvestointeja 186 miljoonaa euroa. Suurimpia investoijia olivat muun muassa Woikoski, Boliden Kokkola, Freeport Cobalt ja Kokkola Satama.

Veroja suurteollisuusalueen teollisuusyritykset maksoivat ja tilittivät valtiolle ja kunnille yli 50 miljoonaa euroa. Esimerkiksi yhteisöveroa teollisuusyritykset maksoivat 22,3 miljoonaa euroa, ja teollisuusyritysten tilittämät ennakonpidätykset olivat 19,5 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi alueen palveluyritysten kasvattavat yhteisöveron ja ennakonpidätysten määrää merkittävästi.

– KIPin kehitys on menestystarina. Teollisuus, kaupunki ja kehitysyhtiö ovat yhdessä luoneet konseptin, jonka avulla olemme onnistuneet jopa lisäämään työllisyyttä alueella. Yhteistyöllä olemme luoneet teollisuudelle loistavat puitteet sijoittua alueelle ja tarjoamaan siellä toimiville merkittäviä synenergiaetuja, sanoo Kokkolan kaupungin kehitysjohtaja Jonne Sandberg.

”Viennin arvo odotettua suurempi”

Kokkolan Suurteollisuusalue ry:n hallituksen puheenjohtajan Thomas Slotten mukaan tutkimustulokset ovat KIPin alueen kannalta hyvin positiiviset.

– Viennin arvo oli huomattavasti suurempi kuin osasin odottaa. Viennin merkitys on erittäin tärkeä varsinkin tässä taloudellisessa tilanteessa. Myös yritysten usko tulevaisuuteen on vahva samoin kuin halu kasvaa. Tätä osoittavat sekä kokonaisinvestointien että uusinvestointien määrä, Slotte toteaa.

Hän korostaa lisäksi palveluyritysten vahvaa läsnäoloa. Mikä parasta, palveluyritykset ovat onnistuneet myymään palveluitaan muuallekin Suomeen ja ulkomaille.

– Alueen yritykset eivät ole myöskään turhaan nostaneet esille sitä, kuinka tärkeää niille on saada osaavaa henkilöstöä. Koulutusluvut osoittavat, että tuotteiden valmistus vaatii osaamista, ja kaiken lopputuloksena ovat vahvat vientiluvut. Eikä pidä unohtaa sitäkään, että henkilöstöstä huomattava osa asuu Kokkolan talousalueella, ja heidän yksityinen kulutuksensa on merkittävä tulonlähde muille yrityksille, Slotte jatkaa.

Myös Boliden Kokkola Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Herronen nostaa tutkimustuloksista ensimmäisenä esiin viennin suuren määrän.

– Kaikki tiedämme, että Suomi elää viennistä. Suurteollisuusalueen tuotannosta viennin arvo on noin 1,1 miljardia euroa vuodessa. Nämä vientieurot ovat välttämätön osa niin Keski-Pohjanmaan kuin koko Suomen taloudellista käyttövoimaa.

Viennin lisäksi Herrosen mukaan huomionarvoista on henkilöstön korkea osaaminen. KIPin alueella työskentelee noin 370 korkeakoulun ja yli 1100 ammatillisen perustutkinnon suorittanutta henkilöä.

Tutkimuksen suoritti Tuomo A. Rytkölä, Triangle Partners Oy.

Lisätiedot:

Jonne Sandberg
Kehitysjohtaja, Kokkolan kaupunki
puh. +358 44 7809 093

Thomas Slotte
Hallituksen puheenjohtaja, KIP ry.
puh. +358 50 302 0388

Jarmo Herronen
Toimitusjohtaja, Boliden Kokkola Oy
puh. +358 40 558 2270