BLOGI

  • Kokkolan keskusta kasvaa ja kehittyy

    Kokkolan keskustassa sijaitseva Rautatientorin alue on kaupungin suurimpia kehityshankkeita. Kaikkiaan sadan miljoonan euron hankkeessa alueelle on nousemassa korttelin verran asuntoja, liiketilaa, hotelli, tapahtumakeskus ja parkkitalo. Keskusta-alueen rakennusohjelma ilmentää Kokkolan tulevaisuudenuskoa ja koko kaupungin pitkäaikaista kehittämistä. Rautatientorin ja linja-autoaseman alueen kehittämisestä järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka voittajaksi valittiin kesällä 2016 Lujatalo Oy:n ehdotus ”DoReMi”. Lujatalon kumppaneina ovat paikalliset NSA Yhtiöt Oy sekä WasaCon Kokkola Oy. Suunnittelukilpailun tuomariston mukaan voittanut suunnitelma on kaupunkikuvallisesti erittäin toimiva. Suunnitelmassa on löydetty hyvä tapa soveltaa uudisrakentamista nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Lisäksi rakennusten muotokieli on leimallisen ”kokkolalaista”. Tarkennetusta suunnitelmasta päätetään viimeistään keväällä 2017, ja rakentaminen alkanee sitä seuraavana vuonna. Rakentaminen etenee lue lisää

  • Kokkolasta maailmalle, maailmalta Kokkolaan

    Kokkola on yksi Suomen kasvavista vientikeskuksista. Kokkola Industrial Parkissa sijaitsevan kemianteollisuuden keskittymän yritysten viennin arvo on jo yli viisi prosenttia Suomen koko kemian- ja metalliteollisuuden viennistä. Samalla alueella sijaitseva Kokkolan Satama on olennainen osa tätä keskittymää, lisäksi sillä on merkittävä rooli kaivannaisteollisuuden kuljetusten sekä Venäjän transitoliikenteen hoitamisessa. Kokkolasta on myös säännöllinen konttiyhteys Eurooppaan. Kokkolan Satama on Suomen kolmanneksi suurin yleissatama, kaivannaisteollisuuden palvelijana se on Suomen ykkönen. Merkittävä asema on pitkäjänteisen kehittämisen tulos. Satama on investoinut muun muassa joka sään terminaaliin (all weather terminal), mikä mahdollistaa laivojen lastauksen ja purun sisätiloissa. Tämä terminaali on ainoa laatuaan Pohjoismaissa. Irtolasteihin erikoistuneessa syväsatamassa käsitellään lue lisää

  • Soveltava tutkimus elinkeinoelämän tukena

    Yksi tärkeä tekijä Kokkolan menestyksen takana on Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen ja alueen elinkeinoelämän tuloksellinen yhteistyö. Yhteistyötä tehdään monella rintamalla: tutkimuksessa, opetuksessa sekä yhteisen tutkimusinfran kuten huippuluokan laboratorioiden hyödyntämisessä. Kokkolassa on erinomainen kemian, biotalouden sekä mineraalitalouden osaamiskeskittymä. Näille aloille erikoistuminen on mahdollistanut sekä korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen että yrityksiä palvelevat käytännön sovellukset. Erikoistumisaloilla tehtävä huippututkimus tavoittaa kansainvälisen tiedeyhteisön ja lisää samalla yliopistokeskuksen emoyliopistojen – Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistojen – vaikuttavuutta. Kampukselle sijoittuvat GTK ja LUKE täydentävät osaamista: voidaan puhua jo aidosta osaamiskeskittymästä. Elinkeinoelämään vahvasti linkittynyt yliopistollinen tutkimus edistää innovaatioita – näin tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää myös kaupallisesti. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kemian lue lisää

  • Kokkolassa kemia ja biotalous kohtaavat

    Kokkolassa sijaitsee Pohjois-Euroopan merkittävin kemianteollisuuden keskittymä, Kokkola Industrial Park (KIP). Alueella työskentelee yli 2200 henkilöä 70 yrityksessä. Suuren koon ansiosta keskittymän yritykset voivat hyödyntää tehokkaasti yhteistä infrastruktuuria ja keskinäisiä synergioita. KIP:n alueella sijaitsevien yritysten viennin arvo on jo yli viisi prosenttia Suomen koko kemian- ja metalliteollisuuden viennistä. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on 1,2 miljardia euroa, ja alueelle on investoitu viimeisen viiden vuoden aikana yli 400 miljoonaa euroa. Uusista investointihankkeista suuren potentiaalin omaa uuden sukupolven biojalostamohanke. Biojalostamossa biomassasta tuotetaan kaasutuksen avulla korkean jalostusasteen tuotteita sekä energiaa. Kokkolan alue on muutenkin laajentumassa kemian teollisuudesta myös älykkään biotalouden ja mineraalitalouden kehittämiseen. Tämä on jo lue lisää

  • Veneteollisuus maailman huippua

    Veneteollisuus on yksi Kokkolan vahvoista toimialoista, alueella valmistetaan useampia maailmalla tunnettuja huippuluokan moottorivenebrändejä. Erikoisosaamisen ympärille on rakentunut vahva klusteri. Pohjanmaan rannikolla valmistettujen veneiden osuus on jo kaksi kolmasosaa Suomen koko veneviennin arvosta. Veneenrakennuksella on Kokkolassa pitkät perinteet. Satamasta on purjehdittu maailmalle kauppaa käymään jo 1500-luvulta lähtien. Laatuveneissä käsityön osuus on suuri, ja tämä venesuunnitteluun ja materiaaleihin liittyvä tietotaito on jalostunut vuosisatojen saatossa sukupolvelta toiselle. Menestyksen taustalla on selkeä erikoistuminen. Kokkolassa on erikoistuttu moottoriveneisiin, eteläinen naapuri Pietarsaari on tunnettu purjeveneistään. Yritysten kilpailukeinona on myös erittäin korkea laatu sekä tunnistettava muotoilu. Venealan klusteriin kuuluu Kokkolassa 20 yritystä, koko maakunnassa alan yrityksiä on lue lisää

  • Alueelliset ekosysteemit ovat jo täällä

    Sitran yliasiamies Mikko Kosonen nosti (HS 1.6.2016) talouskasvun vauhdittamisen yhdeksi keskeiseksi lääkkeeksi tulevaisuuden alueelliset ekosysteemit. Näissä ”vähintään kaupunkien kokoisissa ekosysteemeissä kaupungit, yliopistot ja yritykset tekevät tiivistä yhteistyötä”. Lääke on oikea, mutta alueelliset ekosysteemit eivät ole pelkkä tulevaisuuden visio. Ne ovat jo tätä päivää, ja nostaneet esimerkiksi Kokkolan yhdeksi Suomen vahvimmista vientikeskuksista. Jotta alueellinen ekosysteemi menestyy, tiiviin yhteistyön lisäksi tarvitaan eritoten ketteryyttä ja erikoistumista. Kokkolassa kaupungin, yliopistokeskuksen ja elinkeinoelämän yhteistyö näkyy erityisesti Pohjoismaiden suurimmassa kemianteollisuuden keskittymässä. Alueen yritysten viennin arvo on jo yli viisi prosenttia Suomen koko kemian- ja metalliteollisuuden viennistä. Ekosysteemi on edelleen kasvamassa älykkään biotalouden ja mineraalitalouden kehittämiseen, mikä lue lisää

  • Kasvu syntyy uudistumalla ja yhteistyöllä

    Kokkola on Suomen vahvimpia kasvukeskuksia. Alueemme yritysten liikevaihto kasvaa nopeammin kuin maan yrityksillä keskimäärin. Myös sijoitetun pääoman tuotto on keskimääräistä korkeampi ja omavaraisuusaste parempi.