Nextjet lisää lentoja Kruunupyystä Ruotsiin

Nextjet-lentoyhtiö lisää merkittävästi lentoja Kruunupyystä Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalta Ruotsiin.

Maaliskuun 12. päivästä alkaen yhtiö lentää Kruunupyystä Tukholmaan 26 kertaa viikossa nykyisen 14:n vuoron sijasta. Lisäksi Nextjet aloittaa uutena palveluna lennot Kruunupyystä Uumajan kautta Göteborgiin samaan aikaan maaliskuun 12:s.

Matkustajamäärät Kruunupyyn ja Arlandan välillä kasvoivat viime vuonna yli 10 prosentilla. Nextjetin tiedotteen mukaan yhtiön yhteistyöverkostojen ansiosta Tukholman-reitti tarjoaa elinkeinoelämän edustajille myös sujuvat jatkoyhteydet Arlandasta eri puolille maailmaa. Kruunupyy-Uumaja-Göteborg-reitti puolestaan palvelee varsinkin perjantaista maanantaihin ajoittuvaa viikonvaihteen matkustamista.

Keliberin kemiantehdas KIP:n alueelle

Kaivosyhtiö Keliber on päättänyt sijoittaa litiumkemiantehtaansa Kokkola Industrial Parkin alueelle.

– Päätimme laajan ja huolellisen tarkastelun perusteella sijoittaa litiumkemiantehtaan Kokkolaan KIP:n alueelle. Päätökseen vaikuttivat erityisesti KIP:n alueen valmis infrastruktuuri, useiden tarveaineiden ja palveluiden saatavuus sekä ympäristönäkökulmasta alueella jo olemassa olevat vedenpuhdistus- ja jätteenkäsittelyratkaisut, toteaa Keliberin toimitusjohtaja Pertti Lamberg.

Lisäksi kemiantehtaan sijainti Kokkolassa tarjoaa hänen mukaansa Keliberille tulevaisuudessa enemmän joustavuutta erilaisissa markkinatilanteissa. – Näemme myös, että tällä päätöksellä on myönteinen vaikutus litiumtuotantomme rahoitusneuvotteluihin ja rahoitusratkaisun toteutumiseen, Lamberg jatkaa.

Kahden paikkakunnan malli

Keliber jatkaa litiumtuotannon valmistelua kahden tuotantolaitospaikkakunnan ratkaisuna. Yhtiön litiumesiintymät ja tulevat kaivokset sijaitsevat Kaustisella, Kokkolassa ja Kruunupyyssä.

Kaivoksista saatava malmi rikastetaan Kaustisen Kalavedelle rakennettavassa rikastamossa. Litiumkemiantehdas, jossa malmirikaste jatkojalostetaan litiumkarbonaatiksi, sijoitetaan Kokkolaan KIP:n alueelle.

KIP:n alueella on valmis ja vakiintunut teollinen infrastruktuuri. Samoin useat Keliberin tarvitsemat tarveaineet ja palvelut ovat alueella saatavissa. Alueella on myös valmiit vedenpuhdistus- ja jätteenkäsittelyratkaisut.

Alueella toimii useita merkittäviä kemianteollisuuden toimijoita, joiden välillä on yhteistyötä muun muassa kulunvalvonta-, vartiointi- ja turvallisuuspalveluissa, palo- ja pelastustehtävissä sekä lakisääteisissä ympäristötarkkailuissa.

Saksassa suosittuun kirjasarjaan perustuvaa elokuvaa kuvataan Kokkolassa

“Ainutlaatuinen markkinointimahdollisuus Kokkolalle”

Kokkolassa alkavat elokuun alussa saksalais-suomalaisena yhteistuotantona toteutettavan koko perheen elokuvan kuvaukset. Elokuva perustuu Saksassa suosittuun Matti und Sami-kirjasarjaan. Kuvauspaikkana on Kokkola, koska elokuvan päähenkilöiden mielestä suomalaiskaupunki on paras kesämökkipaikkakunta maailmassa.

Kokkolan kaupungin kehitysjohtajan Jonne Sandbergin mukaan Kokkolan valikoituminen elokuvan kuvauspaikaksi Suomessa on monessakin mielessä erinomainen asia.

– Elokuvan tekijät ostavat paikallisilta yrityksiltä erilaisia palveluita merkittävällä euromäärällä, eli puhutaan kuusinumeroisesta summasta. Lisäksi kyseessä on Kokkolalle ainutlaatuinen markkinointimahdollisuus Saksan-markkinoilla, Sandberg sanoo. Elokuvan tuotantoyhtiönä toimii Lieblingsfilm GmbH ja suomalaisena yhteistuottajana Hymyilevä mies-elokuvan tuotantoyhtiö Aamu.

– Kuvauspaikkana seudusta on entuudestaan hyvät kokemukset. Kattavan palvelutarjonnan lisäksi Kokkolasta löytyy hienoja kuvauskohteita, ja myös kaupungin aktiivisuudella oli iso merkitys päätöstä tehtäessä. Lisäksi pystymme kiinnittämään äänisuunnittelijaksi paikkakuntalaisen Heikki Kossin H5 Film Sound Oy:n, kertoo tuotantokoordinaattori Matti Sipiläinen Elokuvayhtiö Aamusta.

Kokkolan Matkailun toimitusjohtajan Jaska Pensaaren mukaan on hienoa, että elokuvatuotannot saavat jatkoa Hymyilevä mies-elokuvan jälkeenkin. Matkailulle helmikuussa 2018 ensi-iltansa saava, Saksassa ja Suomessa esitettävä elokuva, tietää työntäyteisiä aikoja. Visit Finland on kiinnostunut tekemään elokuvan ja Kokkolan avulla Suomi-brändiä tunnetuksi Saksassa.

– Yhteispohjoismainen Arctic Image-hanke ja Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ovat tehneet osaltaan aktiivisesti töitä markkinoidessaan aluetta elokuvantekijöille. Kun Kokkolaa nyt esitellään elokuvassa saksalaisyleisölle maailman parhaana kesämökkipaikkakuntana, meidän on myös vastattava huutoon, Pensaari muistuttaa.

Jos elokuvaan liittyvä markkinoinnillinen ulottuvuus toteutuu käytännössä, se tarkoittaa saksalaismatkailijoiden saapumista tutustumaan elokuvan tapahtumapaikkoihin.

– Aloitamme välittömästi muun muassa erilaisten majoituspakettien suunnittelun. Osa tulijoista varmasti majoittuu hotelleihin, mutta meidän on pystyttävä varmistamaan myös riittävä mökkikapasiteetti niille asiakkaille, jotka haluavat majoittua nimenomaan kesämökeissä.

Äänisuunnittelijan ja säveltäjän lisäksi Suomesta kuvausjaksolle Kokkolaan palkataan muun muassa äänittäjä, järjestäjä, puvustaja sekä puomittaja. Suomalaisnäyttelijöistä pääosissa nähdään Tommi Korpela ja Eero Milonoff.

Lisätiedot:

Jonne Sandberg
Kehitysjohtaja
Kokkolan kaupunki
puh. +358 44 7809 093

Jaska Pensaari
Toimitusjohtaja
Kokkolan Matkailu Oy
puh. +358 40 5576 295

Matti Sipiläinen
Tuotantokoordinaattori
Elokuvayhtiö Aamu
puh. +358 40 7578 865

Kokkolalaiset huippubrändit esittäytyvät Venemessuilla

Nord Star 47 SCY
Nord Star 47 SCY

Vene 17 Båt -messut Helsingissä ovat vuotuinen venealan suurtapahtuma Suomessa ja Pohjois-Euroopassa. Kokkolalainen venevalmistus tunnetaan monista kansainvälisistä huippubrändeistä, jotka ovat näyttävästi esillä tänäkin vuonna Messukeskuksessa 10.-19. helmikuuta.

Linex-Boat esittelee Helsingissä Suomen kautta aikain suurimman lasikuituvalmisteisen sarjatuotantoveneen, Nord Star 47 SCY:n.

– Olemme huomanneet meidän brändin myyvän parhaiten esimerkiksi Norjassa, Venäjällä, Ranskassa ja Yhdysvalloissa eli markkinoilla, missä on siirrytty hintavampiin  ja yksilöllisempiin veneisiin. Nord Star 47 Semi Custom Yacht on nimenomaan vene, jota asiakas voi kustomoida aika paljon omien mieltymystensä mukaan, kertoo CEO Olli Lindkvist Linex-Boat Oy:stä.

Nelisen vuotta kestäneen kehitystyön tuloksena syntyi noin 15-metrinen vene, jossa on helppokulkuiset walk-around-kannet sekä ylellinen sisustus. Norjaan myydylle ensimmäiselle veneelle kertyi hintaa noin 1,2 miljoonaa euroa.

– Veneestä on useita valmiita esikauppoja, ja meidän asiakkaita tulee Helsinkiin eri puolilta maailmaa tutustumaan uutuuteen. Mikäli muun muassa esikauppoihin perustuvat ennakko-odotukset yhtään toteutuvat, haasteeksi meille saattaa tulla tuotanto. Veneen valmistukseen kuluu 3 000-4 000 tuntia, joten 47 SCY työllistää merkittävästi myös venealan alihankkijoita, Lindkvist sanoo.

Yhtiön uutta aluevaltausta edustaa Nord Star 40-veneestä tehty 13-metrinen taksiversio. Siitäkin ensimmäinen vene on jo myyty Pohjois-Norjaan.

Finn-Marinilta neljä uutuutta

Finn-Marin tarjoilee mallikaudelle 2017 neljä uutuutta, jotka kaikki ovat esillä Helsingissä. Grandezza-veneistä uutena on nähtävillä malliston pienin tulokas Grandezza 25 S, lasikuituveneistä Finnmaster S6 sekä alumiinirunkoisista Husky-veneistä R5 malliston pienempään päähän, ja vastaavasti isompiin Husky R8s. Viimeksi mainittu on 350-hevosvoimaisella moottorilla varustettu sporttinen malliston lippulaiva.

Kotimaassa varsinkin Finnmaster-veneiden myynti kulki alan yleiseen kehitykseen nähden vastavirtaan viime kaudella. Finn-Marin Oy:n toimitusjohtajan Raimo Kielisen mukaan Finnmaster-veneiden liityttyä Suomessakin Yamaha-jälleenmyyjäverkoston jakeluun Keskon kautta, markkinaosuus kääntyi selvään kasvuun.

– Finnmasterin lisäksi niin Huskyn kuin Grandezza 25 S:n markkinanäkymät ovat oikein hyvät Suomessa, Kielinen toteaa.

Kaudella 2016 Finn-Marinin liikevaihdon kasvu oli lähes 40 prosenttia. Sama positiivinen kehitys jatkuu edelleen. Venemessujen kynnyksellä liikevaihto oli 15 prosentin kasvussa edelliskauteen verrattuna.

– Pohjoismaista varsinkin Ruotsi ja Norja ovat pysyneet vahvoina, minkä lisäksi olemme päässeet hyvään vauhtiin Englannissa ja Sveitsissä. Tarkoituksena on laajentaa koko ajan jälleenmyyntiverkostoa eri puolille Eurooppa, toimitusjohtaja kertoo.

“Hyvät edellytykset vilkkaalle kaupankäynnille”

Seattle Boat Show´sta Yhdysvalloista tavoitettu Sarins Båtar Oy Ab:n toimitusjohtaja Thomas Sarin näkee venealalla selkeitä merkkejä paremmasta.

– Ainakin Euroopassa suunta tuntuu olevan hyvin positiivinen. Düsseldorfin venemessuilla tammikuussa syntyi kauppojakin, ja messut olivat parhaat sitten vuoden 2008. Jopa purjevenepuolella näyttäisi taas tapahtuvan. Kokkolassa veneteollisuudella on paljon töitä ja tilauskanta pitkä, Sarin iloitsee.

Helsingissä yhtiön veneet näkyvät isolla osastolla, jossa on kaikkiaan neljä Sargo-venettä. Joukossa talvimessujen ensi esittelyssä SARGO 33. Toimitusjohtaja uskoo, että kauppa käy paremmin kuin kertaakaan viiden edellisen vuoden aikana.

Yhtiön myynnistä viennin osuus on lähes 90 prosenttia. Norja ja Ruotsi kuuluvat tärkeimpiin vientimaihin, mutta Sargo-veneitä myydään runsaasti muuallekin Eurooppaan sekä Yhdysvaltoihin ja Japaniin.

Tammikuussa Sarins Båtar otti käyttöön uuden, Suomessa harvinaisen veneiden loppukokoonpano- ja testaushallin.

– Sisähallissa pystymme tekemään talvellakin kaikki tarvittavat testaukset. Kun lähetämme veneitä eri puolille maailmaa, ne on tärkeä testata erittäin hyvin ennen toimitusta. Hallin yhteyteen tulee lisäksi satama, jossa asiakkaat pääsevät tutustumaan veneisiin kaikessa rauhassa luovuttaessamme veneen suoraan tehtaalta, Sarin jatkaa.

Halli-investointi mahdollistaa yhtiölle noin 30 prosentin tuotannon kasvun.

KIP ry. 10 vuotta

Kultaisen koeputken saivat Vesa Pihlajamaa (2. vas.) sekä Ulf Borg ja kuvasta puuttuva Harri Natunen. Huomionosoitukset luovuttivat KIP ry:n hallituksen puheenjohtaja Stefan Brännkärr (vas.) ja hallituksen jäsen Olli-Matti Airiola. Kuva: Jorma Uusitalo
Kultaisen koeputken saivat Vesa Pihlajamaa (2. vas.) sekä Ulf Borg ja kuvasta puuttuva Harri Natunen. Huomionosoitukset luovuttivat KIP ry:n hallituksen puheenjohtaja Stefan Brännkärr (vas.) ja hallituksen jäsen Olli-Matti Airiola. Kuva: Jorma Uusitalo

Kokkola Industrial Parkin alueella toimiva Kokkolan Suurteollisuusalue yhdistys on toiminut kymmenen vuotta. Yhdistys perustettiin muun muassa edistämään Kokkolan Suurteollisuusalueen houkuttelevuutta yritysten ja yhteisöjen sijaintipaikkana sekä parantamaan liiketoiminnan yleisiä toimintaedellytyksiä alueella.

– Suurteollisuusalue on ollut kaikella tavalla menestystarina. Jotta Kokkola Industrial Park on menestystarina tulevaisuudessakin, se edellyttää kasvun jatkumista hakemalla entistä parempaa tuottavuutta sekä uusia keihäänkärkiä, sanoo yhdistyksen perustamisessa asiantuntijana toiminut Tuomo A. Rytkölä Triangle Partners Oy:stä.

KIP ry:n perustaminen ajoittui hänen mukaansa isoon murrosvaiheeseen, johon paikalliset tehtaanjohtajat reagoivat kaukonäköisesti. Toimeksiantajina olivat OnePoint, Boliden, Fortum ja silloinen OMG Kokkola Chemicals.

– Kokkolan Suurteollisuusalue on evoluution tulos, johon vaikuttivat moninaiset omistusrakennekuviot, jotka olivat meneillään vuosikymmen sitten. Samaan aikaan oli käynnissä globaali teollisuuden murros, jossa perinteisillä metsäteollisuudenkin paikkakunnilla suljettiin tehtaita. Kokkolassa tehtaanjohtajat ymmärsivät, että ellei siinä tilanteessa ryhdytä selvittämään suurteollisuusalueen yhteisiä linjauksia, seurauksena voi olla hajaannus, Rytkölä taustoittaa yhdistyksen perustamiseen johtaneita syitä.

Vaikutteita haettiin muun muassa Saksasta Industripark Höchstin ja BASF:in Ludwigshafenin teollisuusalueilta.

Korkeaa osaamista, parempaa turvallisuutta

Kokkolan Suurteollisuusalueen yhtenä menestystekijänä Rytkölä pitää korkeaa osaamista. Perusteollisuuden tuotantoprosesseissa on nykyään hänen mukaansa todella paljon älyä ja hi-techiä.

– KIP:in yrityksissä henkilöstön koulutustaso on suorastaan huikea. Yrityksillä on käytössään onnistuneita täydennys- sekä jatkokoulutusohjelmia, ja Kokkolan seudun koulutusorganisaatiot ovat ottaneet teollisuuden osaamistarpeet ilmeisen hyvin huomioon omassa koulutustarjonnassaan. Suomen mittakaavassa perusteollisuuden henkilöstön tietotaidon merkityksen kasvu on tapahtunut suurelta yleisöltä piilossa.

– Mikään muu kuin korkea osaaminen ei selitä sitä, että tänne on kannattavaa tuoda valtamerien takaa raaka-aineita, ja valmistuksen jälkeen myydä tuotteet kilpailukykyisesti esimerkiksi Aasian-markkinoille, Rytkölä jatkaa ja korostaa Kokkolan suurteollisuusalueen vahvuuden perustuvan nimenomaan KIP:n yritysten toimintaan.

Suurteollisuusalueelle palveluita tuottavan KIP Servicen toimitusjohtaja sekä KIP ry:n hallituksen jäsen Olli-Matti Airiola sanoo, että yhdistyksen ansiosta monet yritykset ovat oivaltaneet yhteisen toimintakulttuurin hyödyt.

– Yhteisellä tavalla toimia voidaan esimerkiksi parantaa merkittävästi alueen turvallisuutta. KIP ry:n toiminnan puitteissa olemme voineet jakaa hyväksi koettuja käytäntöjä turvallisuusratkaisujen lisäksi muun muassa ympäristöasioissa, Airiola toteaa.

KIP ry:n Kultaiset koeputket kolmelle

KIP ry:n 10-vuotisjuhlassa jaettiin yhdistyksen myöntämät kolme ensimmäistä Kultaista koeputkea ansioista Kokkolan suurteollisuusalueen hyväksi. Kultaisen koeputken saivat Harri Natunen, Vesa Pihlajamaa sekä Ulf Borg.

Toimiessaan Outokumpu Kokkola Zinc Oy:n toimitusjohtajana ja sittemmin Boliden Kokkola Oy:n toimitusjohtajana, Natunen oli liikkeelle paneva voima vuonna 2004 Kemiran ja Outokummun tehdasalueiden yhteistyön syventäjänä. Tämän kehityksen tuloksena perustettiin vuonna 2006 Kokkolan Suurteollisuusalueyhdistys ry.

Vesa Pihlajamaa oli luomassa Kemiran alueelle uutta palveluliiketoimintaa Kemiran Kokkolan-tehtaiden omistusjärjestelyiden muutoksessa 2000-luvun puolivälissä. Tämän lisäksi hän oli aktiivinen Kokkolan Suurteollisuusalueyhdistys ry:n perustamisvaiheessa sekä yhdistyksen ensi askelissa.

Ulf Borg oli Kokkolan suurteollisuusalueella näköalapaikalla työskennellessään Fortumin Kokkolan voimalaitoksen päällikkönä. Borg oli tuona aikana luomassa yhteistyön henkeä KIP:n alueelle. Hän toimi Kokkolan Suurteollisuusalueyhdistys ry:n ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 2006-2008.

Luonnonvarakeskukselle strateginen toimipiste Kokkolaan

Kokkolan kampusalue saa uuden toimijan, kun Luonnonvarakeskus Luke perustaa kampukselle strategisen toimipisteensä.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Johanna Buchert kertoo, että Luke lähtee toimipaikoissaan hyvin vahvasti kampusyhteistyöhön. Sen takia Kokkolan kampusalue yliopistokeskuksineen on Lukelle äärimmäisen tärkeä yhteistyön rakentamisessa, ja se täydentää Luonnonvarakeskuksen tekemistä biotalouden alalla.

– Keski-Pohjanmaalla varsinkin kemia ja biotalous ovat erittäin vahvoja, samoin elintarvikepuoli. Kaikki nämä asiat kytkeytyvät toisiinsa Luken hakiessa infrastruktuuriyhteistyötä, jossa hyödynnämme toinen toistemme laitteita sekä verkostoidumme eri tekijöiden, kuten opiskelijoiden ja tutkijoiden kanssa, Buchert sanoo.

Hänen mukaansa Luken sijoittuminen Kokkolaan avaa alueelle monia mahdollisuuksia.

– Meidän resurssi ei ole ainoastaan paikallisesti maakunnassa, vaan Luke vyöryy auttamaan alueen elinkeinoelämää ja yrityksiä koko 1300 ihmisen organisaationsa voimalla ja osaamisella. Uskomme vahvasti, että tutkimuksen avulla Suomi nousee biotalouden globaaliksi voittajaksi. Kun tutkimus verkottuu läheisesti elinkeinoelämän kanssa, sitä kautta syntyy voittavia konsepteja.

Luken strateginen toimipaikka aloittaa Kokkolassa huhtikuussa 2017.

LähiTapiola rekrytoi henkilöstöä Kokkolaan

LähiTapiola Palvelut Oy lisää Kokkolan yksikkönsä henkilöstömäärää. Toukokuun alussa Kokkolassa aloittaa kokonaan uusi palvelutiimi, johon yhtiö rekrytoi parhaillaan henkilökuntaa. Palvelutiimiin palkataan esimies sekä 17 työntekijää. Kokkolan yksikön työntekijämäärä nousee henkilöstölisäyksen jälkeen 58:een työntekijään.

– LähiTapiola Palvelut tuottaa korvaus- ja asiakaspalvelua LähiTapiolan alueyhtiöille. Uusi tiimi keskittyy kontaktoimaan olemassa olevia asiakkaita. Käytännössä kyse on myyntityöstä sekä yleisestä asiakkuuksien hoitamisesta, kertoo palvelujohtaja Jenni Mäkitalo LähiTapiola Palveluista.

– Uusi palvelutiimi perustetaan Kokkolaan, koska haluamme vahvistaa ruotsinkielistä palveluamme. Kokkolan vahvuus on lisäksi se, että Kokkolassa työntekijöiden pysyvyys on perinteisesti hyvällä tasolla, Mäkitalo toteaa.

Lidl investoi Kokkolaan

Lidl-kauppaketju rakentaa Piispanmäelle noin 2 500-3 000 neliön suuruisen liikerakennuksen päivittäistavarakauppaa varten. Lidlin arvion mukaan kauppa työllistää noin 20-30 henkilöä.

Kokkolan kaupunginhallitus on hyväksynyt Lidlin kanssa valmistellun, noin 2,3 hehtaarin suuruista aluetta koskevan sopimuksen. Lidlillä on tällä hetkellä Kokkolassa myymälä Tervahovin alueella kaupunkikeskustan tuntumassa.