Kokkolan keskusta kasvaa ja kehittyy

Kokkolan keskustassa sijaitseva Rautatientorin alue on kaupungin suurimpia kehityshankkeita. Kaikkiaan sadan miljoonan euron hankkeessa alueelle on nousemassa korttelin verran asuntoja, liiketilaa, hotelli, tapahtumakeskus ja parkkitalo.

Keskusta-alueen rakennusohjelma ilmentää Kokkolan tulevaisuudenuskoa ja koko kaupungin pitkäaikaista kehittämistä.
Rautatientorin ja linja-autoaseman alueen kehittämisestä järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka voittajaksi valittiin kesällä 2016 Lujatalo Oy:n ehdotus ”DoReMi”. Lujatalon kumppaneina ovat paikalliset NSA Yhtiöt Oy sekä WasaCon Kokkola Oy. Suunnittelukilpailun tuomariston mukaan voittanut suunnitelma on kaupunkikuvallisesti erittäin toimiva. Suunnitelmassa on löydetty hyvä tapa soveltaa uudisrakentamista nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Lisäksi rakennusten muotokieli on leimallisen ”kokkolalaista”.

Tarkennetusta suunnitelmasta päätetään viimeistään keväällä 2017, ja rakentaminen alkanee sitä seuraavana vuonna. Rakentaminen etenee vaiheittain, kokonaisuudessaan keskustakorttelin on arvioitu olevan valmis myöhemmin 2020-luvulla. Rakennushanke mahdollistaa samalla kaupungin pidemmän aikavälin kehittämisen. Vuosille 2040-50 ulottuvassa visiossa Kosilan ja ratapihojen alue kasvaa yhteen nykyisen keskusta-alueen kanssa. Vastaavanlainen kehitys on tapahtunut jo asuntomessualueen osalta. Tämä laajentuminen toteuttaa Kokkolan pyrkimystä eheään ja toimivaan kaupunkirakenteeseen.

Valmistuessaan Rautatientorin alue lisää kaivattujen keskusta-asuntojen määrää. Samalla se parantaa entisestään keskusta-alueen palveluja. Ruokakaupat, erikoismyymälät, elokuvateatteri ja konserttisali pitävät huolen siitä, että keskusta-alue ja koko kaupunkikuva on jatkossa entistä eläväisempi.

Kaikki tämä palvelee Kokkolan kasvua. Kokkolassa toimivat yritykset laajentavat toimintaansa ja investoivat kansainvälistymiseen – niillä on jatkuva tarve ammattitaitoiselle työvoimalle. Mitä vetovoimaisempi koko kaupunki on, sitä helpompi yritysten on saada jatkossakin osaavaa henkilöstöä. Kokkolan tapahtumatarjonta sekä urheilu- ja kulttuurielämykset ovat jo nyt erittäin korkealla tasolla. Uusi keskustakortteli antaa myös näille elämyksille entistä upeammat puitteet.

Päivi Korpisalo
Markkinointipäällikkö, KOSEK

Kokkolasta maailmalle, maailmalta Kokkolaan

Kokkola on yksi Suomen kasvavista vientikeskuksista. Kokkola Industrial Parkissa sijaitsevan kemianteollisuuden keskittymän yritysten viennin arvo on jo yli viisi prosenttia Suomen koko kemian- ja metalliteollisuuden viennistä. Samalla alueella sijaitseva Kokkolan Satama on olennainen osa tätä keskittymää, lisäksi sillä on merkittävä rooli kaivannaisteollisuuden kuljetusten sekä Venäjän transitoliikenteen hoitamisessa. Kokkolasta on myös säännöllinen konttiyhteys Eurooppaan.

Kokkolan Satama on Suomen kolmanneksi suurin yleissatama, kaivannaisteollisuuden palvelijana se on Suomen ykkönen. Merkittävä asema on pitkäjänteisen kehittämisen tulos. Satama on investoinut muun muassa joka sään terminaaliin (all weather terminal), mikä mahdollistaa laivojen lastauksen ja purun sisätiloissa. Tämä terminaali on ainoa laatuaan Pohjoismaissa.

Irtolasteihin erikoistuneessa syväsatamassa käsitellään esimerkiksi kaivannaisteollisuuden tuotteita ja terästeollisuuden raaka-aineita. Satamaan johtaa 13 metrin syväväylä, joten se soveltuu myös suuren kokoluokan aluksille. Isojen alusten tarpeisiin on rakennettu tehokkaat lastaus- ja purkamisjärjestelmät nostureineen, kuljettimineen ja junavaunujen kaatolaitteineen. Sataman kautta kulkeekin noin 400 junavaunullista tavaraa vuorokaudessa.

Satamaa kehitetään jatkuvasti. Uusia laiturialueita rakennetaan ja alueen varastokapasiteettia kasvatetaan entisestään. Tulevaisuuden suunnitelmissa on väylän syventäminen 14-metriseksi. Huippuluokan infrastruktuurin lisäksi sataman valtteina ovat asiakaslähtöisyys, asiakkaiden tarpeisiin räätälöidyt palvelukokonaisuudet sekä kilpailukykyinen hinnoittelu.

Kaivannaisteollisuudessa suuria asiakkaita ovat esimerkiksi Keski-Suomen eri kaivokset. Yhteistyö kaivosteollisuuden kanssa on jo useiden vuosikymmenten mittaista – toimialan logistiikkahaasteiden ratkaiseminen on meille tuttua. Satamalla on strategisesti merkittävä asema idän ja lännen välisessä kaupassa. Suomen ja Venäjän välistä transitoliikennettä alettiin Kokkolassa kehittää määrätietoisemmin jo 1980-luvulla. Satamasta on suorat rautatieyhteydet Venäjälle, niin Murmanskin alueelle, Kuolan niemimaalle kuin Komiin ja muihin läntisen Siperian alueisiin. Käytännössä satamaan saapuvat tavarat voidaan lastata suoraan junavaunuihin ja viedä kymmenessä tunnissa Venäjän rajalle. Samoin tavaravirrat kulkevat Venäjältä Kokkolan kautta maailmalle. Tämän transitoliikenteen odotetaan edelleen kasvavan.

Satama ei ole pelkkiä laivoja ja laitureita tai kontteja ja irtolasteja. Se on myös osa kokkolalaista identiteettiä ja kaupunkimme perimässä kulkevaa kansainvälisyyttä. Samaa väylää on käytetty jo 1500-luvulta asti kansainväliseen kauppaan. Satamasta on lähdetty maailmalle ja sitä kautta maailma on tullut Kokkolaan. Tämä perinne näkyy Kokkolan luontevassa kansainvälisyydessä, asukkaiden kielitaidossa ja vientiteollisuuden arvostuksessa.

Torbjörn Witting


Kokkolan Sataman määrätietoinen kehitystyö sai tunnustusta kesäkuussa, kun sataman toimitusjohtaja Torbjörn Witting valittiin vuoden 2016 Tervaporvariksi. Valitsijaraati kiitteli Wittingin olevan tulevaisuuteen katsova pitkäjänteinen kehittäjä, joka on vienyt läpi merkittäviä sataman toimintaa kehittäviä investointeja sekä moninkertaistanut Sataman liikevaihdon ja tuloksen.

Soveltava tutkimus elinkeinoelämän tukena

Yksi tärkeä tekijä Kokkolan menestyksen takana on Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen ja alueen elinkeinoelämän tuloksellinen yhteistyö. Yhteistyötä tehdään monella rintamalla: tutkimuksessa, opetuksessa sekä yhteisen tutkimusinfran kuten huippuluokan laboratorioiden hyödyntämisessä.

Kokkolassa on erinomainen kemian, biotalouden sekä mineraalitalouden osaamiskeskittymä. Näille aloille erikoistuminen on mahdollistanut sekä korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen että yrityksiä palvelevat käytännön sovellukset. Erikoistumisaloilla tehtävä huippututkimus tavoittaa kansainvälisen tiedeyhteisön ja lisää samalla yliopistokeskuksen emoyliopistojen – Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistojen – vaikuttavuutta. Kampukselle sijoittuvat GTK ja LUKE täydentävät osaamista: voidaan puhua jo aidosta osaamiskeskittymästä.

Elinkeinoelämään vahvasti linkittynyt yliopistollinen tutkimus edistää innovaatioita – näin tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää myös kaupallisesti. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kemian tutkimusryhmän väitöstutkimuksia ja julkisia hankkeita on hyödynnetty menestyksekkäästi esimerkiksi teollisuuden prosessi- ja ympäristöteknologian sovelluksissa. Esimerkiksi akkukemikaalien tutkimuksessa yritysyhteistyö kattaa arvoketjut kaivannaisteollisuudesta kemianteollisuuteen ja edelleen loppukäyttäjiin. Yliopistokeskuksen ja elinkeinoelämän yhteistyö on syventynyt myös pitkäjänteisiin suoriin tilaustutkimuksiin.

Yhteistyö ei rajoitu pelkästään kemian alaan, vaan yritykset hyödyntävät runsaasti myös muita yliopistokeskuksen tutkimusaloja kuten liiketaloutta ja tietotekniikkaa. Viime aikoina on tutkittu paljon esimerkiksi teollisen internetin ratkaisuja sekä edistetty uusien arvoketjujen ja liiketoimintakonseptien luomista.

Kokkolan yliopistokeskus Chydenius käy alueen yritysten kanssa tiivistä vuoropuhelua osaamistarpeista. Eri alojen professoreilla on sparrausryhmiä yritysten ja muiden sidosryhmiensä johdon kanssa. Uusin tutkimustieto on nopeasti hyödynnettävissä, ja yhteisen kehittämisen areenoilla testataan uusien ideoiden potentiaali.

Yksi konkreettinen esimerkki kaikkia osapuolia hyödyttävästä käytännön yhteistyöstä on Kokkolan akkukemikaalien tutkimuslaboratorio. Se on alan ainoa julkinen laboratorio Suomessa, ja yhtä tasokkaita yksiköitä on Euroopassakin vain muutamia. Laboratorio on sekä yliopistokeskuksen, Centria-ammattikorkeakoulun että yritysten käytettävissä. Laboratorion erikoisuutena on litiumioniakkujen valmistusprosessissa välttämätön kuivatila. Tuotannosta lähtevien aitojen tarpeiden, osaamisen ja tutkimusolosuhteiden ansiosta akkukemikaalien tutkimus- ja tuotekehitystoiminta on Kokkolassa maailmanluokkaa.

Tanja Risikko
johtaja
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Kokkolassa kemia ja biotalous kohtaavat

Kokkolassa sijaitsee Pohjois-Euroopan merkittävin kemianteollisuuden keskittymä, Kokkola Industrial Park (KIP). Alueella työskentelee yli 2200 henkilöä 70 yrityksessä. Suuren koon ansiosta keskittymän yritykset voivat hyödyntää tehokkaasti yhteistä infrastruktuuria ja keskinäisiä synergioita.

KIP:n alueella sijaitsevien yritysten viennin arvo on jo yli viisi prosenttia Suomen koko kemian- ja metalliteollisuuden viennistä. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on 1,2 miljardia euroa, ja alueelle on investoitu viimeisen viiden vuoden aikana yli 400 miljoonaa euroa.

Uusista investointihankkeista suuren potentiaalin omaa uuden sukupolven biojalostamohanke. Biojalostamossa biomassasta tuotetaan kaasutuksen avulla korkean jalostusasteen tuotteita sekä energiaa. Kokkolan alue on muutenkin laajentumassa kemian teollisuudesta myös älykkään biotalouden ja mineraalitalouden kehittämiseen. Tämä on jo houkutellut alueelle esimerkiksi Geologian tutkimuskeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kaltaisia asiantuntijoita.

KIP:n alueen työntekijöistä yli neljänneksellä on korkeakoulututkinto. Alueella on paljon ammattitaitoista työvoimaa sekä vuosien saatossa syntynyt innovatiivinen tutkimus-, kehitys- ja oppimisympäristö. KIPin yritykset tekevät paljon tutkimusyhteistyötä Kokkolan yliopistokeskus Chydenian maineikkaan kemian tutkimusryhmän kanssa. Tämä mahdollistaa uudet innovaatiot ja keskittymän yritysten kasvun ja kehityksen myös tulevaisuudessa.

Vaikka KIP on jo suuri, alueella on vielä runsaasti tilaa uusille tulijoille. Alueella on vapaana 70 hehtaaria teollisuudelle kaavoitettua maata, lisäksi alueella on suuri joukko uusien toimijoiden tarvitsemia suunnittelu-, huolto-, laboratorio-, turvallisuus- ja kuljetuspalveluita. Kemian ja biotalouden toimijoille onkin vaikea kuvitella parempaa sijoituspaikkaa kuin Kokkola.

Jonne Sandberg
Kehitysjohtaja, Kokkolan kaupunki

Veneteollisuus maailman huippua

Veneteollisuus on yksi Kokkolan vahvoista toimialoista, alueella valmistetaan useampia maailmalla tunnettuja huippuluokan moottorivenebrändejä. Erikoisosaamisen ympärille on rakentunut vahva klusteri. Pohjanmaan rannikolla valmistettujen veneiden osuus on jo kaksi kolmasosaa Suomen koko veneviennin arvosta.

Veneenrakennuksella on Kokkolassa pitkät perinteet. Satamasta on purjehdittu maailmalle kauppaa käymään jo 1500-luvulta lähtien. Laatuveneissä käsityön osuus on suuri, ja tämä venesuunnitteluun ja materiaaleihin liittyvä tietotaito on jalostunut vuosisatojen saatossa sukupolvelta toiselle.

Menestyksen taustalla on selkeä erikoistuminen. Kokkolassa on erikoistuttu moottoriveneisiin, eteläinen naapuri Pietarsaari on tunnettu purjeveneistään. Yritysten kilpailukeinona on myös erittäin korkea laatu sekä tunnistettava muotoilu.

Venealan klusteriin kuuluu Kokkolassa 20 yritystä, koko maakunnassa alan yrityksiä on noin sata. Näiden joukossa on niin kansainvälisiä huippubrändejä kuin omaan vaativaan erikoisalueeseensa keskittyneitä alihankkijoita. Alueella valmistetaan moottoriveneitä niin vapaa-aikaan kuin viranomaiskäyttöön.

Vientimarkkinoina on käytännössä koko maailma, paljon veneitä menee lähialueille Pohjoismaihin ja Venäjälle. Kansainvälistyminen lähti aikoinaan liikkeelle luontevasti, ruotsin kielen osaaminen teki naapurimaihin laajentumisen helpoksi.

Venealan yrityksissä työskentelee Kokkolassa 500 alan ammattilaista, koko maakunnassa kolme kertaa enemmän. Yritykset ovat itse kouluttaneet satoja nuoria osaavan työvoiman varmistamiseksi. Klusteri on riittävän iso: se kattaa kaikki veneiden rakentamisessa tarvittavat palvelut suunnittelusta erilaisiin alihankintoihin. Tällainen klusteri on rakentunut pitkän ajan kuluessa, samalla yritykset ovat kehittäneet omalla erikoisalallaan maailmanluokan osaamista.

Erikoistuminen on ollut toimiva strategia. Vaikeassakin markkinatilanteessa on aina kysyntää korkealle laadulle – ja tästä laadusta ollaan myös valmiita maksamaan. Osa yrityksistä onkin onnistunut vahvistamaan asemiaan vuoden 2008 finanssikriisin sekä öljyn hinnan laskemisen kurittamilla markkinoilla. Kokkolalaisilla veneenrakentajilla on ollut tarjota asiakkaille lisäarvoa, josta he ovat olleet valmiita myös maksamaan.

Erityisesti työveneitä hankkivien asiakkaiden päätöksiin vaikuttavat entistä enemmän veneiden koko elinkaaren käyttökustannukset. Kokkola on tämän kehityksen eturintamassa. Työssä tarvitaan osaamista veneiden runkorakenteiden ja vesirakenteiden optimoinnista sekä oikeiden propulsio- ja moottorijärjestelmien valinnasta.

Polttoaineenkulutusta ja päästöjä voidaan edelleen vähentää uusien hybridiratkaisujen avulla. Kokkola tarjoaakin erinomaisen ympäristön uusien 40-60 -jalkaisten hybridimoottoriveneiden suunnittelulle ja valmistamiselle.

Stefan Jungell
Yrityskehittäjä, KOSEK

Alueelliset ekosysteemit ovat jo täällä

Sitran yliasiamies Mikko Kosonen nosti (HS 1.6.2016) talouskasvun vauhdittamisen yhdeksi keskeiseksi lääkkeeksi tulevaisuuden alueelliset ekosysteemit. Näissä ”vähintään kaupunkien kokoisissa ekosysteemeissä kaupungit, yliopistot ja yritykset tekevät tiivistä yhteistyötä”.

Lääke on oikea, mutta alueelliset ekosysteemit eivät ole pelkkä tulevaisuuden visio. Ne ovat jo tätä päivää, ja nostaneet esimerkiksi Kokkolan yhdeksi Suomen vahvimmista vientikeskuksista.

Jotta alueellinen ekosysteemi menestyy, tiiviin yhteistyön lisäksi tarvitaan eritoten ketteryyttä ja erikoistumista.

Kokkolassa kaupungin, yliopistokeskuksen ja elinkeinoelämän yhteistyö näkyy erityisesti Pohjoismaiden suurimmassa kemianteollisuuden keskittymässä. Alueen yritysten viennin arvo on jo yli viisi prosenttia Suomen koko kemian- ja metalliteollisuuden viennistä.

Ekosysteemi on edelleen kasvamassa älykkään biotalouden ja mineraalitalouden kehittämiseen, mikä kytkee myös kaupunkia ympäröivän maaseudun tiiviimmin alueen menestymiseen. Se on houkutellut alueelle myös Geologian tutkimuskeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kaltaisia asiantuntijoita.

Tällaiset maailmanluokan ekosysteemit eivät synny ilman erikoistumista. Alueiden on valittava omat kärkihankkeensa ja kehitettävä niitä pitkäjänteisesti. Kaupungin yritysmyönteisellä elinkeinopolitiikalla sekä ketterällä toiminnalla on tässä suuri rooli.

Kokkolan ekosysteemissä toinen tärkeä tekijä on ollut yliopistokeskuksen ja elinkeinoelämän tiivis yhteistyö. Se on mahdollistanut sekä korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen että yrityksiä palvelevat käytännön sovellukset. Tämä on osoittautunut menestysreseptiksi kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa – niin yliopistoille kuin yrityksille.

Anne Pesola, toimitusjohtaja, Kokkolanseudun Kehitys Oy

Tanja Risikko, johtaja, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Jonne Sandberg, kehitysjohtaja, Kokkolan kaupunki

Kasvu syntyy uudistumalla ja yhteistyöllä

Kokkola on Suomen vahvimpia kasvukeskuksia. Alueemme yritysten liikevaihto kasvaa nopeammin kuin maan yrityksillä keskimäärin. Myös sijoitetun pääoman tuotto on keskimääräistä korkeampi ja omavaraisuusaste parempi. Teollisuusyritystemme liikevaihdosta reilusti yli puolet menee vientiin – maan kärkiluokkaa sekin.

Menestyksemme ei ole sattumaa vaan pitkäjänteisen ja määrätietoisen uudistamisen tulos. Olemme investoineet teollisuuden toimintaedellytyksiin, liikenneyhteyksiin ja muuhun infrastruktuuriin. Olemme panostaneet tutkimukseen ja opetukseen sekä luoneet toimivan yhteistyömallin alueen yritysten ja yliopistokeskuksen sekä ammattikorkeakoulun kanssa.

Yhteistä kaikelle tekemisellemme on ripeys. Tartumme nopeasti toimeen, oli kyse sitten yritysten sijoittumisesta, tila- ja tonttiasioista tai vaikkapa yrityksen henkilöstölle räätälöidyn täsmäkoulutuksen järjestämisestä. Kokkolassa toimitaan ketterästi ja joustavasti. Leimallista on myös käytännönläheinen yhteistyö eri toimijoiden kesken.

Tämä tekemisen ja yhteistyön kulttuuri on meille luontainen tapa toimia. Niin luontainen, että sitä voi kutsua Kokkolan malliksi. Tällä mallilla olemme nousseet kasvukeskukseksi, ja siihen luotamme jatkossakin. Luomme tulevaisuutemme itse, omille vahvuuksillemme rakentaen.

Kokkolalla on omat vaativan erikoisosaamisen huippualansa kuten Pohjoismaiden suurin kemian keskittymä sekä maailman markkinoita palveleva veneteollisuus. Näissä klustereissa osaamisemme on maailmanluokkaa, mikä houkuttelee paikalle yhä uusia saman alan osaajia.

Emme ole kuitenkaan riippuvaisia yksittäisistä toimialoista. Alueen elinkeinorakenne on korostetun monipuolinen – tasapainoinen kokonaisuus teollisuutta, kauppaa, alkutuotantoa ja palveluja. Kun tähän lisää kaupungin vilkkaan tapahtumatarjonnan sekä urheilu- ja kulttuurielämykset, on helppo uskoa Kokkolan vetovoimaisuuden entisestään vahvistuvan.

Kasvukeskuksessa suhtaudutaan tulevaisuuteen luottavaisesti. Kokkolassa yritykset investoivat ja kansainvälistyvät. Tulevaisuudenuskoa lisää nuori, koulutettu ja kielitaitoinen väestö.

Mielikuvat seuraavat todellisuutta aina viiveellä. Näin on myös Kokkolan tapauksessa: käsitykset Kokkolasta eivät ole pysyneet vauhdikkaan kehityksemme mukana. Osasyy löytynee keskipohjalaisesta vaatimattomuudesta, emme ole pitäneet itsestämme yhtä paljon ääntä kuin vaikkapa rakkaat eteläiset heimoveljemme.

Omasta menestyksestä kannattaa kuitenkin kertoa laajemmaltikin. Näissä Invest in Kokkola -sivun blogeissa tulemme jatkossa kertomaan tarkemmin Kokkolan alueen menestystarinoista sekä alueen tarjoamista lukuisista mahdollisuuksista. Tervetuloa mukaan!

Anne Pesola