KIP ry. 10 vuotta

Kultaisen koeputken saivat Vesa Pihlajamaa (2. vas.) sekä Ulf Borg ja kuvasta puuttuva Harri Natunen. Huomionosoitukset luovuttivat KIP ry:n hallituksen puheenjohtaja Stefan Brännkärr (vas.) ja hallituksen jäsen Olli-Matti Airiola. Kuva: Jorma Uusitalo
Kultaisen koeputken saivat Vesa Pihlajamaa (2. vas.) sekä Ulf Borg ja kuvasta puuttuva Harri Natunen. Huomionosoitukset luovuttivat KIP ry:n hallituksen puheenjohtaja Stefan Brännkärr (vas.) ja hallituksen jäsen Olli-Matti Airiola. Kuva: Jorma Uusitalo

Kokkola Industrial Parkin alueella toimiva Kokkolan Suurteollisuusalue yhdistys on toiminut kymmenen vuotta. Yhdistys perustettiin muun muassa edistämään Kokkolan Suurteollisuusalueen houkuttelevuutta yritysten ja yhteisöjen sijaintipaikkana sekä parantamaan liiketoiminnan yleisiä toimintaedellytyksiä alueella.

– Suurteollisuusalue on ollut kaikella tavalla menestystarina. Jotta Kokkola Industrial Park on menestystarina tulevaisuudessakin, se edellyttää kasvun jatkumista hakemalla entistä parempaa tuottavuutta sekä uusia keihäänkärkiä, sanoo yhdistyksen perustamisessa asiantuntijana toiminut Tuomo A. Rytkölä Triangle Partners Oy:stä.

KIP ry:n perustaminen ajoittui hänen mukaansa isoon murrosvaiheeseen, johon paikalliset tehtaanjohtajat reagoivat kaukonäköisesti. Toimeksiantajina olivat OnePoint, Boliden, Fortum ja silloinen OMG Kokkola Chemicals.

– Kokkolan Suurteollisuusalue on evoluution tulos, johon vaikuttivat moninaiset omistusrakennekuviot, jotka olivat meneillään vuosikymmen sitten. Samaan aikaan oli käynnissä globaali teollisuuden murros, jossa perinteisillä metsäteollisuudenkin paikkakunnilla suljettiin tehtaita. Kokkolassa tehtaanjohtajat ymmärsivät, että ellei siinä tilanteessa ryhdytä selvittämään suurteollisuusalueen yhteisiä linjauksia, seurauksena voi olla hajaannus, Rytkölä taustoittaa yhdistyksen perustamiseen johtaneita syitä.

Vaikutteita haettiin muun muassa Saksasta Industripark Höchstin ja BASF:in Ludwigshafenin teollisuusalueilta.

Korkeaa osaamista, parempaa turvallisuutta

Kokkolan Suurteollisuusalueen yhtenä menestystekijänä Rytkölä pitää korkeaa osaamista. Perusteollisuuden tuotantoprosesseissa on nykyään hänen mukaansa todella paljon älyä ja hi-techiä.

– KIP:in yrityksissä henkilöstön koulutustaso on suorastaan huikea. Yrityksillä on käytössään onnistuneita täydennys- sekä jatkokoulutusohjelmia, ja Kokkolan seudun koulutusorganisaatiot ovat ottaneet teollisuuden osaamistarpeet ilmeisen hyvin huomioon omassa koulutustarjonnassaan. Suomen mittakaavassa perusteollisuuden henkilöstön tietotaidon merkityksen kasvu on tapahtunut suurelta yleisöltä piilossa.

– Mikään muu kuin korkea osaaminen ei selitä sitä, että tänne on kannattavaa tuoda valtamerien takaa raaka-aineita, ja valmistuksen jälkeen myydä tuotteet kilpailukykyisesti esimerkiksi Aasian-markkinoille, Rytkölä jatkaa ja korostaa Kokkolan suurteollisuusalueen vahvuuden perustuvan nimenomaan KIP:n yritysten toimintaan.

Suurteollisuusalueelle palveluita tuottavan KIP Servicen toimitusjohtaja sekä KIP ry:n hallituksen jäsen Olli-Matti Airiola sanoo, että yhdistyksen ansiosta monet yritykset ovat oivaltaneet yhteisen toimintakulttuurin hyödyt.

– Yhteisellä tavalla toimia voidaan esimerkiksi parantaa merkittävästi alueen turvallisuutta. KIP ry:n toiminnan puitteissa olemme voineet jakaa hyväksi koettuja käytäntöjä turvallisuusratkaisujen lisäksi muun muassa ympäristöasioissa, Airiola toteaa.

KIP ry:n Kultaiset koeputket kolmelle

KIP ry:n 10-vuotisjuhlassa jaettiin yhdistyksen myöntämät kolme ensimmäistä Kultaista koeputkea ansioista Kokkolan suurteollisuusalueen hyväksi. Kultaisen koeputken saivat Harri Natunen, Vesa Pihlajamaa sekä Ulf Borg.

Toimiessaan Outokumpu Kokkola Zinc Oy:n toimitusjohtajana ja sittemmin Boliden Kokkola Oy:n toimitusjohtajana, Natunen oli liikkeelle paneva voima vuonna 2004 Kemiran ja Outokummun tehdasalueiden yhteistyön syventäjänä. Tämän kehityksen tuloksena perustettiin vuonna 2006 Kokkolan Suurteollisuusalueyhdistys ry.

Vesa Pihlajamaa oli luomassa Kemiran alueelle uutta palveluliiketoimintaa Kemiran Kokkolan-tehtaiden omistusjärjestelyiden muutoksessa 2000-luvun puolivälissä. Tämän lisäksi hän oli aktiivinen Kokkolan Suurteollisuusalueyhdistys ry:n perustamisvaiheessa sekä yhdistyksen ensi askelissa.

Ulf Borg oli Kokkolan suurteollisuusalueella näköalapaikalla työskennellessään Fortumin Kokkolan voimalaitoksen päällikkönä. Borg oli tuona aikana luomassa yhteistyön henkeä KIP:n alueelle. Hän toimi Kokkolan Suurteollisuusalueyhdistys ry:n ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 2006-2008.