Kokkolasta maailmalle, maailmalta Kokkolaan

Kokkola on yksi Suomen kasvavista vientikeskuksista. Kokkola Industrial Parkissa sijaitsevan kemianteollisuuden keskittymän yritysten viennin arvo on jo yli viisi prosenttia Suomen koko kemian- ja metalliteollisuuden viennistä. Samalla alueella sijaitseva Kokkolan Satama on olennainen osa tätä keskittymää, lisäksi sillä on merkittävä rooli kaivannaisteollisuuden kuljetusten sekä Venäjän transitoliikenteen hoitamisessa. Kokkolasta on myös säännöllinen konttiyhteys Eurooppaan.

Kokkolan Satama on Suomen kolmanneksi suurin yleissatama, kaivannaisteollisuuden palvelijana se on Suomen ykkönen. Merkittävä asema on pitkäjänteisen kehittämisen tulos. Satama on investoinut muun muassa joka sään terminaaliin (all weather terminal), mikä mahdollistaa laivojen lastauksen ja purun sisätiloissa. Tämä terminaali on ainoa laatuaan Pohjoismaissa.

Irtolasteihin erikoistuneessa syväsatamassa käsitellään esimerkiksi kaivannaisteollisuuden tuotteita ja terästeollisuuden raaka-aineita. Satamaan johtaa 13 metrin syväväylä, joten se soveltuu myös suuren kokoluokan aluksille. Isojen alusten tarpeisiin on rakennettu tehokkaat lastaus- ja purkamisjärjestelmät nostureineen, kuljettimineen ja junavaunujen kaatolaitteineen. Sataman kautta kulkeekin noin 400 junavaunullista tavaraa vuorokaudessa.

Satamaa kehitetään jatkuvasti. Uusia laiturialueita rakennetaan ja alueen varastokapasiteettia kasvatetaan entisestään. Tulevaisuuden suunnitelmissa on väylän syventäminen 14-metriseksi. Huippuluokan infrastruktuurin lisäksi sataman valtteina ovat asiakaslähtöisyys, asiakkaiden tarpeisiin räätälöidyt palvelukokonaisuudet sekä kilpailukykyinen hinnoittelu.

Kaivannaisteollisuudessa suuria asiakkaita ovat esimerkiksi Keski-Suomen eri kaivokset. Yhteistyö kaivosteollisuuden kanssa on jo useiden vuosikymmenten mittaista – toimialan logistiikkahaasteiden ratkaiseminen on meille tuttua. Satamalla on strategisesti merkittävä asema idän ja lännen välisessä kaupassa. Suomen ja Venäjän välistä transitoliikennettä alettiin Kokkolassa kehittää määrätietoisemmin jo 1980-luvulla. Satamasta on suorat rautatieyhteydet Venäjälle, niin Murmanskin alueelle, Kuolan niemimaalle kuin Komiin ja muihin läntisen Siperian alueisiin. Käytännössä satamaan saapuvat tavarat voidaan lastata suoraan junavaunuihin ja viedä kymmenessä tunnissa Venäjän rajalle. Samoin tavaravirrat kulkevat Venäjältä Kokkolan kautta maailmalle. Tämän transitoliikenteen odotetaan edelleen kasvavan.

Satama ei ole pelkkiä laivoja ja laitureita tai kontteja ja irtolasteja. Se on myös osa kokkolalaista identiteettiä ja kaupunkimme perimässä kulkevaa kansainvälisyyttä. Samaa väylää on käytetty jo 1500-luvulta asti kansainväliseen kauppaan. Satamasta on lähdetty maailmalle ja sitä kautta maailma on tullut Kokkolaan. Tämä perinne näkyy Kokkolan luontevassa kansainvälisyydessä, asukkaiden kielitaidossa ja vientiteollisuuden arvostuksessa.

Torbjörn Witting


Kokkolan Sataman määrätietoinen kehitystyö sai tunnustusta kesäkuussa, kun sataman toimitusjohtaja Torbjörn Witting valittiin vuoden 2016 Tervaporvariksi. Valitsijaraati kiitteli Wittingin olevan tulevaisuuteen katsova pitkäjänteinen kehittäjä, joka on vienyt läpi merkittäviä sataman toimintaa kehittäviä investointeja sekä moninkertaistanut Sataman liikevaihdon ja tuloksen.